Maailmankartta on kuva, jonka olet nähnyt miljoonia kertoja, ehkä jopa muistanut päähäsi. Näet siis mantereita ja vesistöjä. Tämä vesi on meri, ja karttaa katsellessasi näyttää siltä, että se on vain yksi suuri vesistö.

Niinpä ihmiset antoivat kullekin alueelle nimen, mikä helpotti sen kuljettamista ja tutkimista. Näin ollen olisit järkyttynyt huomatessasi, että valtameret He eivät todellakaan ole veljeksiä eivätkä serkkuja, eivät edes sukulaisia!

Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välinen este.

Lisääntyminen

Raja Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välillä on hyvin selvä, jopa niin selvä, että tuntuu kuin niiden välissä olisi näkymätön muuri. Ne ovat todella kaksi eri maailmaa, mikä ei tunnu järkevältä.

Jos lusikallinen vettä laitetaan jo täyteen lasiin, vedestä tulee yhtä. Ei ole mitään jakoa. Tätä logiikkaa sovelletaan siis valtameriin, mutta se ei ole oikein.

Miksi näin tapahtuu? Tiedämme, että näkymätöntä seinämää ei ole olemassa ja että vesi on juoksevaa. Mikä voisi estää vesien sekoittumisen? Periaatteessa on mahdollista, että vesi on erilaista. Atlantin ja Tyynenmeren tiheys, kemiallinen koostumus, suolapitoisuus ja muut ominaisuudet ovat erilaisia.

Halokliinit

Jos kävisit valtamerten välisellä rajalla, voisit nähdä hyvin näkyvän rajan, joka johtuu erilaisista fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Näitä rajoja kutsutaan valtamerten linjoiksi.

Halokliinit eli eri suolapitoisuuden omaavien vesimuodostumien väliset reunat ovat todella hämmästyttäviä, ja juuri niitä näemme, kun tarkastelemme Tyynenmeren ja Intian valtameren yhtymäkohtaa.

Kuuluisa tutkimusmatkailija Jacques Cousteau huomasi tämän sukeltaessaan Gibraltarin salmessa. Hän kertoi, että eri suolapitoisuuksiltaan erilaiset vedet näyttivät jakautuvan selvästi. Kummallakin puolella oli myös oma kasvistonsa ja eläimistönsä.

Pelkkä erilaisuus ei kuitenkaan riitä, vaan halokliinit syntyvät, kun suolapitoisuusero on yli viisinkertainen. Toisin sanoen yhden vesistön on oltava viisi kertaa suolaisempi kuin toinen, jotta ilmiön voi havaita.

Voit luoda halokliinin jopa kotona! Täytä lasi puoliväliin merivedellä tai värillisellä suolavedellä ja täytä lasi juomavedellä. Tässä tapauksessa ainoa ero on, että halokliini on vaakasuora. Meressä halokliini on pystysuora.

Tiheys ja inertia

Jos siis muistat lukion fysiikan tunnit, muistat, että tiheämpi neste pysyy astian pohjalla, kun taas vähemmän tiheä neste menee yläosaan. Jos asia olisi näin yksinkertainen, valtamerten välinen reuna ei olisi pystysuora vaan vaakasuora. Niiden välinen suolapitoisuus olisi myös paljon pienempi, mitä lähemmäs valtameret tulisivat toisiaan. Joten miksi?eikö niin tapahdu?

Ensinnäkin, kahden valtameren tiheysero ei ole niin suuri, että toinen valtameri nousisi ja toinen laskisi, mutta se riittää siihen, etteivät ne sekoitu keskenään. Toinen syy on inertiavoima. Yksi inertiavoimista on niin sanottu Coriolis-ilmiö, joka syntyy, kun järjestelmä pyörii akselinsa ympäri.

Näin ollen kaikki tässä järjestelmässä kärsii myös Coriolis-ilmiöstä. Esimerkkinä tästä on, että planeetta pyörii akselinsa ympäri, ja kaikki maapallolla kokee tämän voiman, koska se ei pysty liikkumaan suorassa linjassa kiertoradalla.

Siksi Tyynenmeren ja Atlantin valtameren virtaussuunnat eivät sekoitu keskenään! Meillä on siis sekä fysikaalisia että kemiallisia vastauksia tähän kysymykseen, kun joku seuraavan kerran esittää sen.